Perustuslakivaliokunta poisti vuoden 1875 ulottuvuusrajoituksen saamelaiskäräjälain ns. lappalaiskriteeristä saamelaisten tahdon vastaisesti. Saamelaiskäräjät eivät nykymuotoista lappalaiskriteeriä halunneet.
Valkoinen etuoikeus ja saamelaiset
Tämä kirjoitus on ilmestynyt nimellä ”Kohti dekoloniaalia tulevaisuutta” Kukka Rannan ja Jaana Kannisen kirjan Vastatuuleen loppusanoina.
Lapinkyläväen takaovi
Lapinkyläväki ja sen kannattajat vahvistavat vaikutustaan saamelaiskäräjillä saamelaiskäräjälain tarkoituksen vastaisesti.
Enontekiö, a northern Wounded Knee? (Helsingin Sanomat 21 Jan 1996)
In the other Nordic countries there is no such thing as this frenzy to annihilate a small minority. By Marjatta Palismaa (translated by Pekka Sammallahti). Published in Helsingin Sanomat January 21st 1996. This letter to the editor by the late Marjatta Palismaa has been published in Fáktalávvu with a permission of her daughters.
Enontekiöstäkö Wounded Knee? (HS Tätä mieltä 21.1.1996 Marjatta Palismaa)
Muissa pohjoismaissa ei tunneta tällaista vimmaista halua tuhota pieni vähemmistö. Edesmenneen Marjatta Palismaan kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien sunnuntaiosastolla 21.1.1996. Kirjoitus on julkaistu Fáktalávvussa suomeksi ja englanniksi Palismaan tytärten luvalla.
Stáhtas leat golbma gažaldaga sámiide – 29.6.2018 rádjai áigi cealkit Suoma soabadanproseassas
Suoma stáhtas leat golbma gažaldaga sápmelaččaide ng. soabadanproseassa birra. Vástidanáigi nohká bearjadaga 29.6.2018. Vástádusaid sáhttá sáddet čujuhussii sapmi@vnk.fi.
Kielen vaihto ja kielen menetys
Kun esim. lapinkyläväki puhuu heitä kohdanneesta kielen menettämisestä, he rinnastavat harhaanjohtavasti 1700-luvulla tapahtuneen aktiivisen kielen vaihdon sotien jälkeen tapahtuneeseen kielen menettämiseen, vaikka kyseessä ovat peruspiirteiltään erilaiset prosessit.
Saamelaisnuorten ääni kuuluu saamelaiskeskusteluun – asuinpaikasta riippumatta
Viime aikoina mediassa on käyty paljon keskustelua saamelaisiin liittyvistä asioista, kuten saamelaismääritelmästä ja Jäämeren radasta. Kummankin keskustelun yhteydessä on julkisuudessa ihmetelty keskusteluun osallistuvia, saamelaisalueen ulkopuolella asuvia saamelaisnuoria. Keitä he oikein ovat?
Kari Kyrö ja saamelaismyytit
Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrö on julkisuudessa selvitellyt sitä, miksi hän pitää itseään saamelaisena vastoin saamelaisten yleistä käsitystä. Kyrö kuuluu niihin, jotka parin viime vuosikymmenen aikana ovat alkaneet kutsua itseään saamelaiseksi sillä perusteella, että heidän esivanhemmissaan on lappalaiselinkeinojen harjoittajaksi merkitty henkilö. Kari Kyrö on selvästi Inarin suomalaisia siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus on määrännyt hänet merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Gákti – sukujen puku
"Saamelaisen pukujaottelun perustana on suku. Saamelainen käyttää oman sukunsa gáktia. Gáktia ei voi valita vapaasti kaikista malleista, vaan suku määrittää mikä gákti kuuluu kellekin."
Fáktalávvu 