Saamelaisnuorten ääni kuuluu saamelaiskeskusteluun – asuinpaikasta riippumatta

Viime aikoina mediassa on käyty paljon keskustelua saamelaisiin liittyvistä asioista, kuten saamelaismääritelmästä ja Jäämeren radasta. Kummankin keskustelun yhteydessä on julkisuudessa ihmetelty keskusteluun osallistuvia, saamelaisalueen ulkopuolella asuvia saamelaisnuoria. Keitä he oikein ovat?

Kari Kyrö ja saamelaismyytit

Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrö on julkisuudessa selvitellyt sitä, miksi hän pitää itseään saamelaisena vastoin saamelaisten yleistä käsitystä. Kyrö kuuluu niihin, jotka parin viime vuosikymmenen aikana ovat alkaneet kutsua itseään saamelaiseksi sillä perusteella, että heidän esivanhemmissaan on lappalaiselinkeinojen harjoittajaksi merkitty henkilö. Kari Kyrö on selvästi Inarin suomalaisia siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus on määrännyt hänet merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Mikä tekee saamelaisen?

Sen sijaan että kysyttäisiin kuka on saamelainen, niin kenties parempi kysymys kuitenkin olisi tässä kohtaa: mikä tekee saamelaisen? Lähtökohtana on se, että saamelaiset tunnistavat toisensa saamelaisiksi. Tähän tunnistamiseen saamelaisilla on omat, toimivat tapansa, jotka perustuvat muun muassa sukutietämykseen.

Keminsaame ei kuollut 1970-luvulla vaan 1700-luvun lopussa – Faktantarkistusta Suomenmaassa esitetyistä väitteistä

Suomenmaan artikkeli Koetut vääryydet ja pelko kielen ja kulttuurin menettämisestä ajavat ristiriitoihin – kuka on oikea saamelainen? sisältää lukuisia asiavirheitä, jotka koskevat mm. keminsaamea, aitoista löytyneitä vaatteita ja nk. mettälappalaisia. Virheitä oiotaan tässä artikkelissa.