Keminsaame ei kuollut 1970-luvulla vaan 1700-luvun lopussa – Faktantarkistusta Suomenmaassa esitetyistä väitteistä

Suomenmaan artikkeli Koetut vääryydet ja pelko kielen ja kulttuurin menettämisestä ajavat ristiriitoihin – kuka on oikea saamelainen? sisältää lukuisia asiavirheitä, jotka koskevat mm. keminsaamea, aitoista löytyneitä vaatteita ja nk. mettälappalaisia. Virheitä oiotaan tässä artikkelissa.

Jávohuhttin ja disinformašuvdna áittan sámiid sátnefriijavuhtii Suomas

”Mii sápmelaččat, ja dat geain leat návccat searvat ságastallamiidda ja doallat sámiid perspektiivva ovdan, leat unnán. Jos mii jaskkodit vaššiságaid, fuotnuma dahje jávohuhttima dihte, nu de mii duššat.” Dát sitáhtta buktá oktii olles mu magisttardutkamuša bohtosa: Suomas gávdnojit sivat leat fuolas sámiid sátnefriijavuođas.

Vaientaminen ja disinformaatio uhkina saamelaisten sananvapaudelle Suomessa

Pirita Näkkäläjärven London School of Economicsin gradututkimuksen mukaan Suomessa on syytä olla huolissaan saamelaisten sananvapaudesta. Kvalitatiivisen tutkimuksen perusteella ei voi yleistää, mutta saamelaisten taiteilijoiden, aktivistien ja poliitikoiden haastatteluista nousi viisi saamelaisten sananvapautta Suomessa uhkaavaa ja kaventavaa teemaa: vaientaminen, alistaminen (mm. stereotypioin), delegitimisointi, disinformaatio ja epistemologinen tuho.

Lappalainen viittaa henkilön elinkeinoon, ei kansallisuuteen

Termistä lappalainen liikkuu paljon väärää tietoa. Saamelaiset ovat pitäneet sanaa lappalainen haukkumasanana. Toisaalta oikeushistoriassa termi lappalainen on alunperin neutraali, mutta sitäkin tulkitaan nykyään väärin. Vanhoissa maa-, veronkanto- ja henkikirjoissa esiintyvä termi lappalainen ei viittaa henkilön etnisyyteen vaan hänen harjoittamaansa elinkeinoon. Vasta myöhempinä aikoina lappalaisesta on tullut synonyymi saamelaiselle.