”Meitä saamelaisia, ja niitä, joilla on voimavaroja lähteä keskusteluihin ja pitää yllä saamelaisten näkökulmaa, on vähän. Jos me hiljennymme vihapuheen, vähättelyn tai hiljentämisen takia, niin sitten me olemme mennyttä.”

Näin sanoi yksi viidestätoista saamelaisesta, joita haastattelin gradututkimukseeni saamelaisten sananvapaudesta Suomessa. Sitaattiin kiteytyy London School of Economicsiin syksyllä 2017 tekemäni gradututkimuksen tulos: Suomessa on syytä olla huolissaan saamelaisten sananvapaudesta. Kvalitatiivisen tutkimuksen perusteella ei voi yleistää, mutta haastatteluista nousi viisi saamelaisten sananvapautta Suomessa uhkaavaa ja kaventavaa teemaa: vaientaminen, alistaminen (mm. stereotypioin), delegitimisointi, disinformaatio ja epistemologinen tuho.

Dát čálus lea almmustuvvan maiddái sámegillii.

Alkuperäiskansojen sananvapautta tutkittu vähän

Alkaessani kirjoittaa London School of Economicsin MSc Dissertationiani eli graduani saamelaisten sananvapaudesta Suomessa yllätyin kuinka vähän alkuperäiskansojen sananvapautta on tutkittu.

Aihe lienee tärkeydestään huolimatta jäänyt alkuperäiskansojen maaoikeuksien ja itsemääräämisoikeuden tutkimuksen jalkoihin.

Gradutyöni tuo uusia näkökulmia alkuperäiskansojen sananvapauteen sekä empiirisesti että teoreettisesti.

Vihapuhe rajoittaa oikeutta sananvapauteen

Hyvin vähäisen alkuperäiskansojen sananvapauskirjallisuuden vuoksi ammensin graduuni muun muassa feministisestä kirjallisuudesta ja kriittisestä rotuteoriasta, joissa tarkastellaan naisten ja vähemmistöjen sananvapautta. Lähtökohtana on, että vihapuhe ja kulttuurisesti sortava puhe rikkovat naisten ja vähemmistöjen oikeutta nauttia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti sananvapaudesta.

Suomen perustuslaki ja kansainvälinen oikeus takaavat saamelaisille muodollisesti ja virallisesti sananvapauden sekä Suomen kansalaisina että saamen kansan jäseninä. On kuitenkin merkkejä, että saamelaisten sananvapaus ei toteudu täysimääräisesti ja että valtio ei ole pystynyt suitsimaan vähemmistöihin kohdistuvaa vihapuhetta. Esimerkiksi oikeusministeriön vuonna 2016 teettämän selvityksen mukaan saamelaiset kohtaavat vihapuhetta ja häirintää etenkin internetissä.

Viisitoista haastattelua sananvapauden käyttäjien kanssa

Graduni keskittyy kartoittamaan saamelaisten sananvapauteen kohdistuvia uhkia Suomessa haastatteluiden kautta, joka metodina soveltuu sellaisen aiheen tutkimiseen, jota on aikaisemmin tutkittu vähän. Haastattelin kesällä 2017 saamelaisten sananvapauden käyttäjiä: viittätoista Suomen puolen saamelaista taiteilijaa, aktivistia ja poliitikkoa, jotka esiintyvät usein mediassa ja ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa.

Annoin haastatteludatan puhua ja teemojen nousta vapaasti haastatteluista.

Haastattelututkimukseni lopputulema oli, että saamelaisten sananvapaudesta Suomessa on syytä olla huolissaan. Kvalitatiivisen tutkimuksen perusteella ei voi yleistää, mutta haastatteluista nousi viisi saamelaisten sananvapautta Suomessa uhkaavaa teemaa: vaientaminen, alistaminen (mm. stereotypioin), delegitimisointi, disinformaatio ja epistemologinen tuho.

1. Vaientaminen

Vahvimpana teemana haastatteluista nousi vaientaminen. Saamelaisten yhdenvertaista oikeutta saada äänensä kuuluviin suomalaisessa yhteiskunnassa uhkaa lähinnä valtaväestön harjoittama vaientaminen esimerkiksi vihapuheella, häirinnällä, painostamalla, pelottelemalla, mutta myös retorisin vaientamiskeinoin, joissa saatetaan vedota esimerkiksi siihen että ”ainahan me olemme eläneet rauhassa tällä alueella”.

”Ne kommentit, vihapuhe, vaikuttavat arkipäivän elämään sillä tavalla, että on sellainen ahdistava tunne.”

”Kärsin kollektiivisesta vihapuheesta. Ne eivät ole suoraan minuun osoitettuja vaan saamelaisiin osoitettuja. Ne vaikuttavat minuun negatiivisesti.” 

”Jos kirjoitan sosiaalisessa mediassa saamelaisasioista, niin minulle saatetaan sanoa, että olet hullu, puoliverinen, senkin riukun lapsi. Että sinun pitäisi kuolla. Heitä taajomasta, ole hiljaa. Olen saanut kuulla kaikkea tätä.” 

”Jos kommentoi liikaa saamelaisasioita, niin saa itselleen leiman, joka voi vaikuttaa tulevaisuudessa työllistymiseen ja uskottavuuteen. Ikävä kyllä, vaikka puhuisi ihan faktaa saamelaisasioista ja olisi asiantuntija, niin voi saada leiman, että on aktivisti eikä oteta enää todesta.”

”Kyllä se sananvapauteen vaikuttaa aika merkittävästikin, että moni ihminen jättää osallistumatta keskusteluun ja tavallaan harjoittaa itsesensuuria. Moni fiksu ihminen, jolla olisi tietoa ja tietoon perustuvia näkökulmia ei halua osallistua keskusteluun sen takia, että tulee leimatuksi.”

”Olen tullut varovaisemmaksi.”

”Hiljentäminen on minun mielestäni suurin saamelaisia uhkaava tekijä.”

”Se on jatkuvaa tasapainoilua siitä, että sanoinko liikaa.” 

”Kyllä se opettaa ihmisiä aika varovaiseksi. Se on todella ikävää, se sulkee ihmisten suita.”

”Se estää saamelaisyhteiskunnan vapaan kansalaisnäkemyksen syntymisen, kun joutuu koko ajan sensuroimaan itseään.”

2. Alistaminen

Vaientamiseen yhdistyy alistaminen, ”paikan näyttäminen” suomalaisessa yhteiskunnassa muun muassa stereotypioiden, vähättelyn ja suoranaisen pilkan kautta, jotka vahvistavat vallitsevia valta-asetelmia.

”Saamelaiset typistetään mediassa ikään kuin nähtävyydeksi sen sijaan, että oltaisiin kiinnostuneita saamelaisten arjesta tai haasteista kriittisellä tasolla. Se on paljon stereotypioiden toisintamista ja ylläpitämistä.” 

”Rasismin tärkein tehtävä on erotella ihmisiä ja rajata valta pois väärään ryhmään kuuluvilta. Siitä seuraa, että saamelaisista ei tarvitse tietää mitään, heitä ei tarvitse pitää minään, saamelaisia ei tarvitse kuunnella. Kaikki mitä me sanomme leimataan turhaksi valittamiseksi.” 

”Kun joku on jankuttanut 500 vuotta, että sinä et ole mitään, niin ihmiset alkavat itsekin uskoa sitä mantraa ja että meistä ei ole mihinkään.”

”Kolttapiirteitä, kolttanimiä, kolttahistoriaa, kolttaidentiteettiä on haluttu häivyttää sisältä ja ulkoa päin, koska siinä on jotain niin naurettavaa, naurunalaista ja häpeällistä.”

”Se tapa, se sävy, millä he sanovat, että niin sinä olet kolttasaamelainen. Se näyttää minulle heti kaapin paikan. Se on minulle kuin automaattinen reaktio.”

3. Delegitimisointi

Lopullisesti valtaväestön päästää pälkähästä delegitimisointi.

Saamelaisilta viedään oikeutus puhua omista asioistaan nakertamalla saamelaisten uskottavuutta ja luotettavuutta niin aktiivisten yksittäisten saamelaisten kuin saamelaisten virallisen edustajan saamelaiskäräjienkin tasolla. Kansaa, joka saadaan vaikuttamaan epäoikeudenmukaiselta, riitaisalta ja puolueelliselta saamelaisasioissa, ei tarvitse kuunnella eikä ottaa todesta.

”Olen kokenut sen, että minun osaamistani ja asiantuntemustani pyritään diskreditoimaan sillä, että olisin puolueellinen jonkin asian takia.”

”Niiden harvojen ihmisten, jotka viitsivät osallistua keskusteluun, niiden uskottavuutta pyritään vähentämään vetoamalla sellaisiin asioihin, että hän kuuluu tiettyyn sukuun ja on siksi sitä mieltä.”

”On luotu ikään kuin valheellinen tasapaino, että uskottavia ja riippumattomia keskustelijoita ovat saamelaisalueella tai Lapissa asuvat suomalaiset, ja että saamelaiset olisivat puolueellisia. Vaikka yhtä laillahan suomalaiset ovat osapuolia ja puolueellisia omasta näkökulmastaan.”

”Suurin uhka saamelaisten sananvapaudelle on se, että meidän ei ole mahdollista päästä tuomaan omia näkemyksiämme esille ja monesti käy niin, että me joudumme katsomaan ikään kuin sivusta, kun muut keskustelevat saamelaisasioista.”

”Olin todella ärsyyntynyt Ylen otsikosta, että Outi Pieski ei tee poliittista taidetta. Siitä tuli sellainen tunne, että ahaa, hän on sellainen kiltti saamelainen, jolle voi antaa [Suomen taideakatemian] palkinnon, koska hän ei ole poliittinen.”

”Saamelaisen näkemystä ja kokemusta ei haluta kuunnella eikä ymmärtää. Jos saamelainen sanoo jotain, niin sitä vähätellään kauheasti ja se leimataan valittamiseksi ja riidanhaluisuudeksi.”

4. Disinformaatio

Suoranaisten vaientamisyritysten, alistamisen ja delegitimisoinnin lisäksi saamelaisten tasa-arvoista oikeutta saada äänensä kuuluville suomalaisessa yhteiskunnassa heikentävät disinformaatio ja epistemologinen tuho.

Valtaväestö on voimaton saamelaisia koskevan disinformaation edessä, jonka tavoitteena on heikentää saamelaisia poliittisesti. Esimerkiksi väite siitä, että porosaamelaiset olisivat maahanmuuttajia Norjasta, uppoaa täysin, sillä suomalainen koululaitos ei kaikesta menestyksestään huolimatta kykene opettamaan edes perustietoja saamelaisista ja alkuperäiskansoista.

”Disinformaatiota rakennetaan ja levitetään systemaattisesti. Se alkaa usein yhdestä lähteestä ja leviää muutamassa viikossa muille keskustelijoille.”

”Se on ihan tosiasia, että saamelaisia kohtaan käydään aktiivisia informaatio-operaatioita. Niitä kohdistetaan meihin. Se mitä trollataan netissä menee synkassa tiettyjen hyvin selkeästi puolensa ottaneiden lehtien uutisoinnin kanssa. Lapin Kansa, Inarilainen.” 

”Välillä sitä hakkaa päätä seinään, kun aina sieltä nousevat ne samat paikkaansa pitämättömät, moneen kertaan kumotut väittämät, että ILO 169 -sopimus vie suomalaisten maat eivätkä kaikki saa olla poromiehiä tai kalastaa.”

”Ne ovat hyviä kertomuksia, että on muka joku pieni, sorrettu saamelaisryhmä ja että eliittisaamelaiset sortavat heitä. Niillä saa sympatiat puolelleen.”

”Nämä statuksettomat saamelaiset, metsäsaamelaiset ja muut. Joka päivä keksitään uusi saamelaisryhmä ja uusi termi. Niillä termeillä on helppoa sotkea keskustelua ja aiheuttaa hämmennystä ihmisten mielissä.”

”Onhan se tietysti masentanut, että yhtäkkiä kaikki disinformaatio on mennyt läpi kansanedustajille. Se on ollut suuri pettymys.”

5. Epistemologinen tuho

Saamelaisiin kohdistuva epistemologinen tuho eli saamelaisten tiedon tuhoaminen alkoi saamelaisten ankarasta kristillistämisestä satoja vuosia sitten. Sen seurauksena noitarummut poltettiin tai vietiin Euroopan museoihin ja saamelaisten luonnonusko sekä siihen liittynyt maailmankuva tuhottiin. Epistemologinen tuho tarkoittaa professori Boaventura de Sousa Santosia mukaillen kolonialismin aiheuttamia tuhoja alkuperäiskansojen omille epistemologioille eli tietokäsityksille, ja tavoille tietää ja tuottaa tietoa.

Epistemologinen tuho jatkuu suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa, sillä vaikka Suomi on perustettu sekä suomalaisten että saamelaisten alueelle, niin suomalainen yhteiskunta, koululaitos ja media on rakennettu pelkästään suomalaisen maailmankuvan pohjalle.

Pitkään jatkuneesta epistemologisesta tuhosta huolimatta saamelainen maailmankuva sinnittelee yhä ja siirtyy seuraaville sukupolville saamen kielten, perinteisten elinkeinojen ja saamelaiskulttuurin välityksellä. Pohjoisessa ero kahden jopa hyvin lähellä toisiaan sijaitsevan kylän välillä voi olla kuin yö ja päivä, jos toinen on leimallisesti saamelaiskylä ja toinen suomalainen kylä.

”Vain X kilometriä välimatkaa, ja silti aivan eri maailmoissa eletään. Ymmärrystä ja tietoa ei ole.”

”Me olemme aivan eri tasoilla asioissa. Kun me puhumme tästä, niin he puhuvat tuosta.”

”Kun ne eivät tiedä saamelaisista. Saamelaisista ei ole tietoa, ei ole mahdollisuuttakaan tietää. Ja miksi he eivät tiedä? No, saamelaisasiat eivät ole esillä, saamelaisista ei kerrota koulussa, saamelaisasiat eivät ole näkyvissä.”

”Meillä kaikilla on yhteisymmärrys siitä, että miten asiat ovat, miten ne ovat menneet historiassa, ja miten ne pitäisi järjestää niin, että se olisi oikein. Myöskin se oikeustaju. Keskusteluissa tulee esille, että suomalaiset eivät vaan ymmärrä sitä meidän ajattelutapaa, vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi, että se on näin. Eivätkä he ole edes valmiita ymmärtämään ja hyväksymään sitä, että se on ihan täysin oma tapansa ajatella, ja olla ja elää.”

”Itsellekin on kestänyt kauan ymmärtää ja artikuloida, että meillä on kaksi eri sivilisaatiota. Tämä on täysin erilainen sivilisaatio. Rotuhistorian konnotaatiohan on se, että meidän sivilisaatiomme on jotenkin kehittymättömämpi, että me olemme vielä sitä paikalleen pysähtynyttä ja paikallaan polkevaa. Ja että tämä on nykyajan sivilisaatio, tämä Suomen sivilisaatio on jotakin mihin mekin joskus kasvamme, isoveljen odotellessa.”

”Se kuva saamelaisista ja se miten se rakentuu suomalaisten mielissä, niin se ei ole se kuva, joka saamelaisilla on itsestään.”

Sosiaalinen media on tehnyt kuilun saamelaisen ja suomalaisen maailmankuvan välillä läpinäkyväksi. Se aiheuttaa jännitteitä ja kärjistää keskustelua saamelaisiin kohdistuvaksi vihapuheeksi asti. Tämä voi lähteä aivan viattomista aiheista, kuten että valtaväestöön kuuluvan keskustelijan voi olla vaikeaa ymmärtää miksi saamelaiseen kollektiiviseen kulttuuriin kuuluu olennaisena osana saamenpukuun liittyviä vapaaehtoisia sääntöjä, jotka toisenlaisessa kulttuurissa kasvaneen silmissä näyttäytyvät yksilönvapauksia sortavina rajoituksina.

”Kun kosketuspinta on mainosten tai sketsihahmojen kautta, niin sitten kun aito, tämän päivän saamelainen kertoo omia näkemyksiään, niin kyllä se varmasti hämmentää.”

”Suomalaiset tuntuvat ajattelevan, että saamelaisuus on osa suomalaisuutta ja että saamelaiset ovat suomalaisia. Ja siitähän se törmäys varmaan syntyykin. Se hämmentää, kun saamelaiset ovatkin sitten aivan erilaisia.” 

”Jotkut ihmiset eivät halua ymmärtää. He ovat rakentaneet muurin itsensä ja saamelaisten väliin. He eivät halua kuulla pihaustakaan sen muurin ulkopuolelta. He näkevät kaiken mitä me sanomme uhkana.” 

”Vastaanottaja on täysin sen varassa, mikä hänen tietonsa ja ymmärryspohjansa on. Hän tulkitsee asioita sen pohjalta mikä mahtuu hänen maailmaansa. Mikä sopii hänen ennakkokäsityksiinsä ja ennakkoluuloihinsa.” 

”Heidän valtansa perustuu monesti heidän omiin ennakkoluuloihinsa. He haluavat katsoa meitä korkeammalta, että me olemme alemmalla tasolla. Se suututtaa minua. En halua tyytyä sellaiseen.”

”Kun perustiedot puuttuvat, niin ei kerta kaikkiaan nähdä sitä kuinka ahdistetussa asemassa saamelaiset ovat.”

Teoreettista analyysia viidestä saamelaisten sananvapautta uhkaavasta teemasta ja lisää sitaatteja löytyy tämän artikkelin yhteydessä julkaistusta englanninkielisestä gradustani, joka on saatavana PDF-tiedostona tästä linkistä.

Yhdenvertaisuuden käsite sitoo sananvapauden ja alkuperäiskansojen oikeudet yhteen

Graduni tärkein teoreettinen anti on rakentaa yhteys sananvapauskirjallisuuden ja alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän kirjallisuuden välille yhdenvertaisuuden tai tasa-arvon käsitteen (equality) kautta.

Yhdenvertaisuus on sananvapauden taustalla vaikuttava vahva perusarvo.

Ajatus on, että jokaisella tulee olla yhdenvertainen, tasa-arvoinen oikeus sananvapauden mekanismeihin, jotta hän voi toteuttaa oma potentiaalinsa täysimääräisesti, olla vapaasti oma itsensä ja elää hyvää elämää valitsemallaan tavalla. Esimerkiksi naisiin ja vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe, vaientaminen, symbolinen alistaminen ja delegitimisoiminen rikkovat oikeutta sananvapauteen, yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen ja vapauteen ylipäänsä.

Yhdenvertaisuus on keskiössä myös alkuperäiskansojen oikeuksissa.

Kansainvälinen oikeus on vähitellen alkanut tunnustaa, että alkuperäiskansat ovat yhdenvertaisia kansoja muiden joukossa. Tästä seuraa, että kaikille muille maailman kansoille kuuluvat oikeudet kuuluvat yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti myös alkuperäiskansoille – maanomistuksesta aina sananvapauteen.

Saamelaisprofessori Mattias Åhrén on tehnyt uraauurtavaa työtä yhdenvertaisuuteen perustuvan lähestymistavan parissa. Åhrén johtaa saamelaisten maaoikeudet elegantisti tasa-arvosta, aivan peruskonseptista, tarvitsematta sotkeutua esimerkiksi saamelaismääritelmän tai asutushistoriaan lillukanvarsiin.

Åhrénin ajattelutapa toimi suurena inspiraationa omalle gradulleni. Ihailen Åhrénin lähestymistapaa, jossa otetaan peruskonsepti, yhdenvertaisuus, ja selitetään sen kautta, että saamelaisille kuuluu yhdenvertaisena kansana yhdenvertainen oikeus omistukseen. Tämä omistusoikeus pohjautuu saamelaisten ylimuistoiseen perinteiseen maankäyttöön.

Åhrénin lähestymistavan pohjalta syntyi ajatus tarkastella yhtä median ja viestinnän peruskonseptia, sananvapautta, alkuperäiskansanäkökulmasta nimenomaan yhdenvertaisuuden valossa.

Suomen kontekstissa saamelaisten sananvapauden tärkeys korostuu

Graduni tulokset tukevat käsitystä, että vaikka sekä Suomen perustuslaki että kansainvälinen oikeus muodollisesti takaavat saamelaisille sananvapauden, niin Suomen valtio ei ole tehnyt tarpeeksi sen eteen, että saamelaisten sananvapaus toteutuisi täysimääräisesti ja että saamelaisten yhdenvertainen oikeus olla kärsimättä esimerkiksi vihapuheesta, vaientamisesta ja alistamisesta toteutuisi.

Saamelaisten sananvapautta käsittelevä tutkimus ei ole ajankohtainen vain vihapuheen vuoksi.

Saamelaisten äänen kuuluminen julkisessa keskustelussa ja saamelaisten sananvapauden toteutuminen suomalaisessa yhteiskunnassa korostuvat, koska lakisääteinen velvoite neuvotella saamelaisten kanssa ei täysin toteudu virallisissa poliittisissa prosesseissa.

Viimeisimpänä esimerkkinä tästä ovat apulaisoikeuskanslerin antamat nuhteet maa- ja metsätalousministeriölle saamelaiskäräjien lakisääteisen kuulemisen laiminlyömisestä ennen Tenon kalastussopimuksen allekirjoittamista vuonna 2016.

Alkuperäiskansa saamelaisten sananvapauden tutkimista tulisi jatkaa. Oman graduni esiintuomia teemoja voisi testata kvalitatiivisesti kyselytutkimuksella. Tarkastelua tulisi laajentaa Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle ja vertailuun muihin alkuperäiskansoihin ympäri maailmaa.

Kirjoittaja Pirita Näkkäläjärvi on MSc Media & Communications (London School of Economics), kauppatieteiden maisteri (Helsingin kauppakorkeakoulu) ja Vuoden saamelainen 2017. Näkkäläjärvi haluaa kiittää gradun tekemistä ja LSE-opintoja taloudellisesti tukeneita Suomen kulttuurirahastoa ja C.V. Åkerlundin säätiötä. Koko MSc Dissertationin eli gradun voi lukea täältä englanniksi.

Kirjoittaja on jakanut gradunsa tuloksia takaisin saamelaisyhteisölle neljässä saamelaisille ja saamelaisista kiinnostuneille suunnatussa tapahtumassa: Taiteen edistämiskeskuksen historiadialogi-ilta 10.1.2018 Helsingissä (suomeksi); alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovatin sananvapauspaneeli 27.1.2018 Inarissa (englanniksi); luento gradun tuloksista 28.1.2018 saamelaismuseo Siidassa Inarissa (saameksi) sekä luento gradun tuloksista 11.2.2018 Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä (saameksi).

Kuva: Marja Helander