Käsittelen tässä kirjoituksessa saamelaiskäräjien hallitus – oppositioasetelmaa käräjävaaleissa valituksi tulleiden henkilöiden Yle Sámi Radion vaalikoneelle  antamien vastausten  pohjalta. Analysoiden edustajien vastauksia verkostoanalyysin avulla. Aiemmin olen tehnyt Käräjien voimasuhteista interaktiivisen esityksen.

Hallitus – oppositio ja inarinsaamelaisuus

Saamelaiskäräjävaaleissa ei ole puolueita, vaan kaikki ovat henkilöehdokkaita. Vaalijärjestelmässä on rakennettuna kuntakiintiöt, jotka takaavat alueellisen tasapainon.
Inarinsaamelaisuus on ollut esillä viime ajat.

On väitetty saamelaiskäräjien  ’valtasaamelaisten’ (termi, jota vieroksun) syrjivän inarinsaamelaisia. Tätä mieltä ovat olleet erityisesti Anu Avaskari ja Kari Kyrö, jotka ovat Anarâšah rs eli Inarinsaamelaiset ry:n jäseniä. Avaskari on yhdistyksen perustajajäsen ja yksi sen kantavia voimia. Vaikka jäsenet eivät varsinaisesti edusta yhdistyksiä saamelaiskäräjillä, varsinkin Avaskarin  toiminta Inarinsaamelaiset ry:ssä on merkittävää tässä yhteydessä, koska kyseinen yhdistys ottaa aktiivisesti kantaa saamelaisasioihin, ja usein myös irtaantuu saamelaiskäräjien näkemyksistä. Lisäksi sekä yhdistys että Avaskari ja Kyrö saamelaiskäräjien jäseninä ovat esittäneet väitteitä, joiden mukaan inarinsaamelaisia syrjittäisiin saamelaiskäräjillä ja viime Käräjien kokouksessa syyttäneet saamelaiskäräjiä suora lainaus ”kulttuurisesta kansanmurhasta”.
Voidaan sanoa, että tässä alla on Saamelaiskäräjien oppositio, kaksi siis Inarinsaamelaiset ry:n jäsentä.

Muita inarinsaamelaisia yhdistyksiä ovat  Aanaar sämmiliih eli Inarinsaamelaiset ja kieliasioihin keskittyvä epäpoliittinen Anarâškiela servi eli Inarinsaamenkielen yhdistys. Näiden yhdistysten jäseniä on käräjedustajina myös. Myöhemmin käsittelen vaalikoneen väittämiä ja erityisesti oppositiossa olevan Anarâšah eli Inarinsaamelaiset ry:n jäsenten näkemyksiä näistä väittämistä.

Monikulttuurisuus ja monikielisyys

Saamelainen yhteisö on itsessään monikielinen ja monikulttuurinen. Saamen kieliä on kaikkiaan yhdeksän (Etelä, uumaja, piitime, luulaja, pohjois, inari, koltta, kildin ja turja) Niistä kolmea (pohjois, inari, koltta) puhutaan Suomessa äidinkielenä. Kielistä tarkemmin Saamelaiskäräjien sivulla.

Alla on kaavio Saamelaiskäräjien edustajien kielellisestä taustasta. Tiedot ovat peräisin Yle Sámi Radion vaalikoneen kyselystä. Jotkut ilmoittivat äidinkielekseen kaksi kieltä.  Muutamat edustajat ilmoittivat puhuvansa kolmeakin kieltä, kuten saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, joka puhuu suomen ja koltansaamen lisäksi myös  pohjoissaamenkieltä.

Saamelaiskäräjät on monikielinen saamelaisten itsehallintoelin, jonka kokouskielenä käytetään kaikkia kolmea saamenkieltä sekä suomea. Tulkkaus tapahtuu kaikilla neljällä kielellä. Olen lisännyt  myös viivoja osoittamaan ulkosaamelaisparlamentaarisia yhteyksiä, kuten esimerkiksi kuntapolitikkaa. Inarinsaamelaisen taustan omaavia on muitakin kuin vihreällä merkityt, tiedossani ainakin kolme. Inarinsaamelaiset ovat siis todella hyvin edustettuna Saamelaiskäräjillä, eivätkä mitenkään oppositiossa.

YLE Sámi Radion vaalikoneen väittämät

Tässä analyysissä  ovat mukana saamelaiskäräjille päässeet ehdokkaat ja heidän vastauksensa Yle Sapmin vaalikoneen väittämiin. Jokainen ehdokas vastasi väittämiin  asteikolla 0-100. Arvo 50 = neutraali. Näiden väittämien pohjalta vaalikone haki konetta käyttäville sopivimman ehdokkaan.

Väittämät syntyivät YLE Sámi Radion toimituksessa laajemman keskustelun tuloksena.

1/20 Olen tyytyväinen saamelaiskäräjien edellisen vaalikauden poliittisiin linjauksiin.

2/20 Suomen tulee ratifioida ILO 169 -sopimus tämän hallituskauden aikana.

3/20 Saamelaiskäräjälaki tulee avata tämän hallituskauden aikana.

4/20 Saamelaismääritelmää tulee laajentaa.

5/20 Saamelaiskäräjien tulisi tehdä enemmän pohjoismaista yhteistyötä.

6/20 Saamelaiskäräjäpaikkojen kuntakiintiöt vaikuttavat liikaa saamelaiskäräjien toimintaan.

7/20 Saamelaiskäräjien jäsenen tulee olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

8/20 Saamelaiskäräjien jäsenen tulee olla aktiivinen oman alueensa kunnallispolitiikassa.

9/20 Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston tulisi keskittyä enemmän poliittiseen vaikuttamiseen, kuin esimerkiksi kulttuuritapahtumien tai -kurssien järjestämiseen.

10/20 Saamen kielityössä tulee painottaa äidinkielisiä puhujia.

11/20 Vähemmistösaamenkielten tukemiseen pitää ohjata enemmän saamelaiskäräjien resursseja.

12/20 Saamelaiskäräjien puheenjohtajien pitää osata saamen kieltä.

13/20 Saamenkielisiä palveluita täytyy olla saatavilla kaikilla aloilla, esimerkiksi Kelassa asioidessa ja vanhusten palveluissa.

14/20 Kaivokset ovat haitallisia Saamelaisalueelle.

15/20 Saamelaisen poronhoidon erityisasema tulisi tunnustaa laissa.

16/20 Perinteisten saamelaisten elinkeinojen määritelmää tulisi laajentaa niin, että myös matkailua voitaisiin pitää perinteisenä saamelaisena elinkeinona (nykyään poronhoito, kalastus, keräily, metsästys).

17/20 Saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota saamelaiskäräjillä.

18/20 Saamelaisalueelta poismuuttaneilla saamelaisilla tulisi olla samat oikeudet maa- ja vesialueiden käyttöön kuin paikallisilla.

19/20 Alkoholiongelmat saamelaisten keskuudessa ovat tabu.

20/20 Uskon saamelaisnuorten kykyyn säilyttää perinteinen saamelainen kulttuuri ja kieli.

Väittämien sisällöt olivat  joissakin tapauksissa monitulkintaisia tai epäselvästi ilmaistuja, kuten seuraavista esimerkeistä käy hyvin ilmi.
3/20 Saamelaiskäräjälaki tulee avata tämän hallituskauden aikana.
Tämän väittämän kanssa voidaan yhtäältä olla samaa mieltä, mutta toisaalta voidaan olla täysin eri mieltä siitä, miten lakia pitäisi muuttaa. Väittämällä on haluttu saada selville, kannattaako ehdokas sitä, että laki avattaisiin Sipilän hallituksen aikana, mutta tätä eivät  välttämättä kaikki vaalikonetta käyttäneet ymmärtäneet .
6/20 Saamelaiskäräjäpaikkojen kuntakiintiöt vaikuttavat liikaa saamelaiskäräjien toimintaan. Saamelaiskäräjille valitaan 21 edustajaa ja 4 varaedustajaa. Saamelaisalueen neljästä kunnasta valitaan vähintään kolme edustajaa kustakin. Heidän lisäkseen koko maasta valitaan yhdeksän edustajaa äänimäärän perusteella. Tämän väittämän kanssa voidaan olla samaa mieltä, mutta muutoksen sisällöstä voidaan olla eri mieltä. Jotkut ehdokkaat ovat olleet mieltä, että Inarin kunnalle kuuluisi isompi kiintiö, toiset taas haluaisivat ulkosaamelaisille kiintiöpaikkoja.
Kokonaisuutena väittämät kuitenkin erottelevat ehdokkaiden poliittisia näkemyksiä kohtuullisen hyvin.

Verkostoanalyysi vaalikoneen vastauksista

”Sosiaalinen verkostoanalyysi (engl. social network analysis, SNA) on joukko tilastollisia analyysimenetelmiä, joilla voidaan tarkastella esimerkiksi sosiaalisen median palvelujen käyttäjien välisiä vuorovaikutussuhteita. Yleisemmin verkostoanalyysi tunnetaan analyysin avulla tehdyistä verkostokartoista, jotka kuvaavat verkoston toimijoita ja heidän välisiään suhteita. Suhteet voivat merkitä esimerkiksi käyttäjien välistä seuraamista (yhden tai kahden suuntaisesti) tai vaikkapa vastauksia ja mainintoja verkkokeskusteluissa.”  Innowise

Olen tässä artikkelissa tarkastellut vaalikoneen tuloksia verkostoanalyysin työkaluilla. Alla kuva väittämistä ja ehdokkaista. Jokaisen ehdokkaan vastaukset on filtteröity niin, että jos väittämän pistemäärä on 60 tai alle, niin yhteys katkeaa. Väittämät ja ehdokkaat asettuvat kuvassa siis siten, että ehdokkaita lähellä ovat ne väittämät, joista he keskimäärin eniten ovat olleet samaa mieltä.

Tässä yleiskuva verkostosta. Mukana kaikki Käräjien jäsenet ja 20 väittämää. Väittämä on siis keskimäärin lähempänä niitä edustajia, jotka ovat olleet siitä eniten samaa mieltä.

Kuvan pohjalta voi sitten tehdä erilaisia analyysejä siitä, millaisia ryhmiä käräjillä on.
Värit näille pisteille syntyvät Gephin analyysialgoritmillä nimeltä Modularity

Mitkä olivat suosituimmat väittämät?
Jos 21 edustajaa antaa pisteitä 0-100 per väittämä, niin voidaan hyvällä syyllä sanoa, että yli 1500 pistettä saanut  väittämä on suosittu.

Top3
13 Saamenkielisiä palveluita täytyy olla saatavilla kaikilla aloilla, esimerkiksi Kelassa asioidessa ja vanhusten palveluissa.
20 Uskon saamelaisnuorten kykyyn säilyttää perinteinen saamelainen kulttuuri ja kieli.
14 Kaivokset ovat haitallisia Saamelaisalueelle.

Kieli, kulttuuri ja luonto hallitsevat kärjessä.

Mistä väittämistä oppositiossa olevien  Anarâšah eli Inarinsaamelaiset ry:n jäsenet Anu Avaskari ja Kari Kyrö ovat vaalikoneen kanssa samaa mieltä. Tässä väittämät joille he molemmat ovat antaneet yli 65 pistettä.

Top3
6 Saamelaiskäräjäpaikkojen kuntakiintiöt vaikuttavat liikaa saamelaiskäräjien toimintaan.
11 Vähemmistösaamenkielten tukemiseen pitää ohjata enemmän saamelaiskäräjien resursseja.
8 Saamelaiskäräjien jäsenen tulee olla aktiivinen oman alueensa kunnallispolitiikassa.

Selvästi eri painotus kuin Käräjillä keskimäärin.

Oppositiossa olevat Anarâšah eli Inarinsaamelaiset ry:n edustajat  eivät  vaalikoneen perusteella jaa näkemystä enemmistön kanssa siitä, mitkä väittämät ovat tärkeitä  saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon näkökulmasta. Kuntakiintiöistä Anu Avaskari on lausunut aiemmin, että ne ovat Inarin kunnasta olevien kannalta  epäoikeudenmukaisia. Lisää aiheesta: Saamelaiskäräjien voimasuhteista ja alueellisesta tasapainosta Anu Avaskarille (kok) ja Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laineelle

Vaalikonetta voi siis pitää onnistuneena, sillä se kykenee näyttämään  verkostoanalyysin muodossa hyvin nykyisen hallitus/oppositio-asetelman Saamelaiskäräjillä. Jatkossa YLE Sámi Radion kannattanee kiinnittää huomiota vaalikoneen algoritmiin. Se ei mielestäni  ota riittävästi huomioon, että 50 on todellakin se neutraali vastaus ja että siitä alle annetut pisteet ovat negatiivisiä väittämille.

Yhteenveto. Verkostoanalyysi osoittaa, että ”Anarâšah- Inarinsaamelaiset ry” ei edusta läheskään kaikkia inarinsaamelaisia, sillä heitä on muitakin edustajina monta kertaa enemmän kuin nämä oppositiossa olevat. Edellä kirjoitettu huomioon ottaen ja vaalikonedatan analysointi näyttää mielestäni sen, että oppositioasema Käräjillä johtuu todennäköisemmin erimielisyyksistä asiakysymyksissä,  kuin kuulumisesta etniseen vähemmistöön. Inarinsaamelaisesta tilanteesta lisää otsikolla Voiko kansan identiteetin varastaa. (Yle Sami Radio) ja lisäksi on vielä tämä Lapinkyläväki-case eli kuinka suomalaiset esiintyvät saamelaisina.

Suomalaisuus on etnisiteettinä ihan yhtä hyvä kuin saamelaisuus.
Saamelaiskäräjät kuuluvat saamelaisille.

Saamelaismääritelmästä 10 kohtaa, voi olla kiinnostava, mikäli tänne asti jaksoit lukea.

Mikäli aikaa jää, niin palaan lisätuloksiin myöhemmin.  Olen verkostoanalyysin harrastaja, en koulutettu ammattilainen. Jatkossa olisi mielenkiintoista verrata jäsenten elinkeinoja/ikää ja muita taustatietoja vaittämiin, tai muuten vaan syventyä vaalikoneen analysointiin enemmän. Keskustelen mielelläni metodista kaikkien kiinnostuneiden kanssa Faktalaavun Facebookissa tai Civkanissa hashtagillä #faktalavvu #saamelaiset @mihkal

Mihku Ilmára Mika – Ruvdánis 12.2.2018
Kirjoittaja on mediatutkija kaupallisen radion palveluksessa.