… eli kuinka inarilaiset eivät ole aliedustettuna Saamelaiskäräjillä, toisin kuin Käräjäedustaja Anu Avaskari on sanonut.

Ennen joulua näin Ođđasat-lähetyksessä, miten Anu Avaskari valitti Saamelaiskäräjien kokouksen yhteydessä, kuinka inarilaisia sorretaan nykyisessä vaalijärjestelmässä. Hänen mielestään oli väärin, kun Inarilla on vain kolme nk. kiintiöpaikkaa saamelaiskäräjille. Tähän samaan sortui sitten myöskin Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine kansanedustaja Markus Lohen Twiitissä.

Olen tarkastellut viime saamelaiskäräjävaalien tuloksia matemaattisesti ja tehnyt siitä nk. Business Intelligence -analyysin. Mukana ovat kaikki vaaleissa ehdokkaana olleet ja heistä on jotain perustietoja myös. Tämä analyysi on projekti joka julkaistaan nyt ja se tulee kehittymään jatkossa mahdollisuuksien mukaan.

Kiintiöillä sisään on menneet seuraavat

Näiden jälkeen äänillä

Vaikka Inarin kiintiötä olisi nostettu neljällä, ei vaalitulos olisi muuttunut. Inarilaisia on tällä hetkellä yhteensä 10 saamelaiskäräjien 21 edustajasta. Saamelaisalueen ulkopuolella asuu yli puolet äänioikeutetuista. Paikkoja heille tuli 2.

Paikkajakauma kunnittain ja oletettuine äidinkielineen. Lähde Yle Sápmi. Kaikista ei tietoa ollut.

Lopputulema = Inari 10 ja muu Sápmi 11 edustajaa.

Pitäisikö Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskarin ja kunnanjohtaja Toni K. Laineen mielestä Inarin kuntalaisilla olla enemmistö?

—————————————————————

EDIT: Keskusteltuani kunnanjohtaja Toni K. Laineen kanssa, on käynyt selväksi, että hänen twitter-postaukseensa liittyy väärinkäsitys.
Hän itsekin ymmärtää, että sen on voinut tulkita myös irrotettuna kansanedustaja Lohen kanssa käydystä keskustelusta toisin, liittyen nykyiseen käräjävaalien kiintiösysteemiin, johon mm. Anu Avaskari on ottanut kantaa. Laine tähdentää, että hänen kritiikkinsä kohdistuu kansanedustaja Lohen esittämää maankäytön suunnittelun kokeilumallia kohtaan. On kuntalain ja paikallisen itsehallinnon näkökulmasta ongelmallista, jos kunnan maankäytöstä päättää organisaatio, jonka enemmistö ei ole saman kunnan asukkaita.
Anu Avaskari sen sijaan pitää edelleen kiinni siitä, että käräjävaalien kiintiöjärjestelmää pitäisi muuttaa siten, että laskentaperusteena käytetään vain saamelaisalueella asuvia äänestäjiä. Hän vetoaa demokratiaan.
Olemme eri mieltä asiasta.

—————————————————————

Kun saamelaisalueen ulkopuolella asuu yli puolet äänioikeutetuista, niin oikeampi kysymys on, että onko oikein, että heitä edustaa vain kaksi henkilöä Käräjillä?
Eikö pitäisi olla vähintäänkin se kolme/neljä kiintiöpaikkaa?

On hienoa, että kunnanjohtajalla on kiinnostusta Saamelaiskäräjien toimintaan, mutta kannattaisi tutustua systeemin vähän paremmin ennen kärkevämpiä lausuntoja. Voi tulla virheitä. Saatte kaikki kunnanjohtajaa myöten mahdollisuuden tarkastella käräjien kokoonpanoa tarkemmin.

Saamelaiskäräjät PowerBI  olkaa hyvä.  PowerBI – Viisi sivua.
Ensimmäisellä sivulla tämän hetken paikkajako ja kuvitteellinen enemmistö – oppositio tilanne. Puolueitahan Saamelaiskäräjillä ei ole. Hallituspaikoista ja muista tehtävistä äänestetään sen mukaan kuka kannatusta saa asialinjansa pohjalta.
Toisella sivussa vertailtu vaaleja 2011 ja 2015, nousijoita ja putoajia. Kolmannella katsastetaan kielitilannetta. Neljäs ja viides kertoo edustajien asuinkunnista ja ’kotikylistä’. Virheelliset tiedot voi ilmoittaa ne huomatessaan – mihkal at gmail com, korjaan ensi tilassa.

PowerBI on Microsoftin interaktiivinen visualisointialusta. Raportista voi käydä keskustelua esimerkiksi Faktalaavun Facebookissa tai twitterissä #saamelaiskäräjät #powerbi @mihkal

Lisää tarkempaa tietoa saamelaisten poliittisesta maailmasta löytyy Ensyklopediasta ja Saamelaiskäräjien sivulta löytyvät tarkemmat tiedot vaalijärjestelmästä.

Mika Laiti – Kangasala

Kirjoittaja toimii radio-alalla tutkijana.