Valkoinen etuoikeus ja saamelaiset

21 huhtikuun, 202123 huhtikuun, 2021 / Rauna Kuokkanen

Tämä kirjoitus on ilmestynyt nimellä ”Kohti dekoloniaalia tulevaisuutta” Kukka Rannan ja Jaana Kannisen kirjan Vastatuuleen loppusanoina.

Kielen vaihto ja kielen menetys

16 huhtikuun, 201816 huhtikuun, 2018 / Sammal-Pekka

Kun esim. lapinkyläväki puhuu heitä kohdanneesta kielen menettämisestä, he rinnastavat harhaanjohtavasti 1700-luvulla tapahtuneen aktiivisen kielen vaihdon sotien jälkeen tapahtuneeseen kielen menettämiseen, vaikka kyseessä ovat peruspiirteiltään erilaiset prosessit.

Saamelaisnuorten ääni kuuluu saamelaiskeskusteluun – asuinpaikasta riippumatta

14 maaliskuun, 201813 maaliskuun, 2018 / Tuuli Miettunen

Viime aikoina mediassa on käyty paljon keskustelua saamelaisiin liittyvistä asioista, kuten saamelaismääritelmästä ja Jäämeren radasta. Kummankin keskustelun yhteydessä on julkisuudessa ihmetelty keskusteluun osallistuvia, saamelaisalueen ulkopuolella asuvia saamelaisnuoria. Keitä he oikein ovat?

Kari Kyrö ja saamelaismyytit

1 maaliskuun, 201812 marraskuun, 2021 / Sammal-Pekka

Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrö on julkisuudessa selvitellyt sitä, miksi hän pitää itseään saamelaisena vastoin saamelaisten yleistä käsitystä. Kyrö kuuluu niihin, jotka parin viime vuosikymmenen aikana ovat alkaneet kutsua itseään saamelaiseksi sillä perusteella, että heidän esivanhemmissaan on lappalaiselinkeinojen harjoittajaksi merkitty henkilö. Kari Kyrö on selvästi Inarin suomalaisia siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus on määrännyt hänet merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Gákti – sukujen puku

27 helmikuun, 201828 helmikuun, 2018 / Luobbal-Sámmol-Aimo Áile | Áile Aikio

"Saamelaisen pukujaottelun perustana on suku. Saamelainen käyttää oman sukunsa gáktia. Gáktia ei voi valita vapaasti kaikista malleista, vaan suku määrittää mikä gákti kuuluu kellekin."

Vaientaminen ja disinformaatio uhkina saamelaisten sananvapaudelle Suomessa

19 helmikuun, 20183 syyskuun, 2022 / Pirita Näkkäläjärvi

Pirita Näkkäläjärven London School of Economicsin gradututkimuksen mukaan Suomessa on syytä olla huolissaan saamelaisten sananvapaudesta. Kvalitatiivisen tutkimuksen perusteella ei voi yleistää, mutta saamelaisten taiteilijoiden, aktivistien ja poliitikoiden haastatteluista nousi viisi saamelaisten sananvapautta Suomessa uhkaavaa ja kaventavaa teemaa: vaientaminen, alistaminen (mm. stereotypioin), delegitimisointi, disinformaatio ja epistemologinen tuho.

Lapinkyläväki: saamelaisina esiintyviä suomalaisia

10 helmikuun, 20181 maaliskuun, 2018 / Sammal-Pekka

Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon on pyrkimässä ns. lapinkyläväki. Tässä tarkastellaan tuon väestöryhmän taustaa Inarissa ja väitettä, että lapinkyläväki ja inarinsaamelaiset kuuluisivat samaan kansaan.

Suomellakin on oma kolonisointihistoriansa – Saamenmaan kolonialismi on asuttajakolonialismia

8 helmikuun, 201810 helmikuun, 2018 / Rauna Kuokkanen

Annoimme itsenäisyyspäivän 2017 alla Suomelle satavuotislahjaksi oman dekolonisaatio-ohjelman. Mutta Suomessa monet eivät tiedä tai usko, että Suomellakin on oma kolonisointihistoriansa. On siis syytä taustoittaa mistä on kyse, kun puhutaan Suomen saamelaisiin kohdistuneesta kolonialismista, ja mitä tarkoittaa dekolonisaatio.