Pieni opas saamelaismääritelmään

Ylen A-studiossa 7.2.2018 on aiheena saamelaismääritelmä. Fáktalávvussa julkaistaankin noin kymmenen kohdan opas saamelaismääritelmään. Opas löytyy myös englanniksi.

Govva/photo: Marja Helander

1. Saamelaismääritelmäksi kutsutaan saamelaiskäräjälain kolmatta pykälää (alla). Sen mukaan henkilön tulee itse pitää itseään saamelaisena ja hänellä tulee olla objektiivinen peruste saamelaisuudelleen. Vaikka pykälää kutsutaan saamelaismääritelmäksi, niin käytännössä se tarkoittaa kriteerejä, joiden perusteella pääsee Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelainen voi olla myös kuulumatta Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Muun muassa mediassa on haastateltu saamelaisia henkilöitä, jotka eivät ole vaaliluettelossa. Vaaliluetteloon kuuluminen tarkoittaa sitä, että henkilö voi äänestää ja asettua ehdolle Saamelaiskäräjien vaaleissa eli saamelaisten virallisen kulttuuri-itsehallintoelimen vaaleissa. Kulttuuri-itsehallinto on hyvin kapea ja koskee saamen kieltä ja saamelaista kulttuuria.

Lähde: Yle, Finlex

2. Saamelaismääritelmän itseidentifikaatio tarkoittaa sitä, että henkilö pitää itseään saamelaisena ja antaa luvan merkitä itsensä etniseen luetteloon. Ketään ei toisen maailmansodan kokemusten vuoksi voida merkitä etniseen rekisteriin ilman hänen suostumustaan. Alun perin henkilön identifioitumisen perustana pidettiin hänen kuulumistaan saamelaisyhteisöön. Uutena on noussut esiin suomalaisten identifioituminen saamelaiseksi yhden, useiden sukupolvien takaisen lappalaiseksi merkityn esivanhemman takia.

3. Alun alkaen (vuodesta 1952 lähtien) saamelaismääritelmä oli kieliperusteinen, mutta vuonna 1995 siihen lisättiin niin kutsuttu lappalaispykälä. Norjan ja Ruotsin saamelaismääritelmät ovat edelleen kieliperusteisia eivätkä ne sisällä lappalaispykälää. Saamelaiskäräjät on alusta lähtien vastustanut nykyistä saamelaismääritelmää ja vaatinut saamen kielen palauttamista saamelaismääritelmän ainoaksi objektiiviseksi kriteeriksi. Saamelaisvähemmistön kieliperusta perustuu Suomen perustuslakiin ja saamelaismääritelmän perusta on henkilön saamenkielinen syntyperä (hallituksen esitys 1994).

4. Saamelaismääritelmän niin kutsuttu lappalaispykälä (eli määritelmän kakkoskohta) on lakiin vuonna 1995 jäänyt valuvika. Se on porsaanreikä, jonka kautta etnisesti suomalaisten on mahdollista päästä äänestämään ja asettumaan ehdolle alkuperäiskansa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelimen vaaleissa. Lappalainen ei ole sama asia kuin saamelainen. Vanhojen asiakirjojen lappalaismerkintä ei viittaa etnisyyteen vaan elinkeinoon. Lappalaisen vastakohta on talollinen. Lappalaiselinkeinojen kuten kalastuksen, metsästyksen ja poronhoidon harjoittajiksi oli merkitty sekä etnisesti saamelaisia että etnisesti suomalaisia henkilöitä. Saamelaiset ovat ainakin kaksi vuosituhatta kutsuneet itseään omankielisellä nimellään sápmelaš, saamelainen.

5. Saamelaisuuttaan ei voi etsiä muinaisista vero-, maa- tai henkikirjoista, vaan se on nykypäivän saamelaiseen kulttuuriin kuulumista. Saamelaisuutta ei mitata geeneistä. Saamelaisten adoptiolapsetkin ovat siis saamelaisia.

6. Viimeinen sana saamelaismääritelmän tulkinnasta on Suomen korkeimmalla hallinto-oikeudella (KHO), ei Saamelaiskäräjillä. Näin siitä huolimatta, että kansainvälisen oikeuden mukaan kansoilla on oikeus päättää itse ketkä kansaan kuuluvat. Tätä tarkoittaa niin kutsuttu ryhmähyväksyntä.

7. Saamelaismääritelmä sisältää objektiiviset kriteerit (saamelaismääritelmän kohdat 1-3), mutta KHO ei pitäydy niissä. KHO käyttää tulkinnassaan kokonaisharkintaa, jota ei edes saamelaiskäräjälaista löydy. Tämä tarkoittaa sitä, että Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voidaan hyväksyä, vaikka hakija ei täyttäisi yhtäkään objektiivisista kriteereistä, mutta esittäisi muita todisteita väitetystä saamelaisen kulttuurin harjoittamisestaan. Tutkija Leenä Heinämäki toteaa vuonna 2017 oikeusministeriön tilauksesta tehdyssä kansainvälisessä oikeusvertailevassa tutkimuksessa saamelaisten oikeuksien toteutumisesta, että vuoden 2015 KHO-päätösten tapausanalyysi osoittaa kokonaisharkinnan ongelmallisuuden. Hänen mukaan KHO:ta ei voida syyttää siitä, ettei se pysty arvioimaan henkilöiden saamelaisuutta ja siksi olisikin viisainta ja lain mukaista pitäytyä saamelaiskäräjälain tulkinnassa niin kuin lainsäätäjä on sen
tarkoittanut.

8. Julkisessa keskustelussa esiintyy myytti sisaruksista, joista toinen on hyväksytty Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja toinen ei. Kysymys voi olla siitä, että toinen on hakenut ja toinen ei. Tai että toisen hakemus oli teknisesti oikein täytetty ja toisen ei. Sisaruksilla voi myös olla eri äiti tai isä.

9. Suomessa suoritettiin vuonna 1962 kattava väestötutkimus saamelaisista, mutta vastaavaa tutkimusta ei saatu aikaiseksi Norjassa ja Ruotsissa. Vaikka vuoden 1962 väestötutkimus ei ottanut mitään kantaa siihen, miten saamelaisuus tulisi määritellä, perustuivat ensimmäinen kieliperusteinen saamelaismääritelmä (saamelaisvaltuuskunta 1973) sekä vaaliluettelo muun muassa sen tietoihin. (Lähde: Saamelaiskulttuurin ensyklopedia) Vuoden 1962 väestötutkimusta voidaan pitää hyvin luotettavana, sillä se on tehty aikana, jolloin saamelaisuus ei ollut haluttu identiteetti eikä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuulumiseen liitetty todellisia tai kuviteltuja oikeuksia tai etuja, kuten maaoikeuksia. Saamelaismääritelmästä ei professori Veli-Pekka Lehtolan mukaan juuri kiistelty ennen 1990-lukua ja alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -sopimusta, jonka pelätään siirtävän päätösvallan saamelaisalueen maista saamelaisille.

10. Statukseton saamelainen on keksitty käsite, jolla ei ole minkäänlaista laillista tai poliittista pohjaa. Suomessa ei ole juridista kategoriaa ”statussaamelaiset” ja silloin ei myöskään voi puhua ”statuksettomista saamelaisista”. Professori Rauna Kuokkasen mukaan Suomessa ei ole sellaisia lakeja kuten Kanadan intiaanilaki (Indian Act), jotka olisivat määritelleet valtion toimivallan saamelaisten tiettyjen palveluiden, kuten terveydenhuollon, opetuksen ja sosiaalipalveluiden suhteen.

Bonus: Professori Veli-Pekka Lehtola kirjoittaa kirjassaan Saamelaiskiista, että Saamelaiskäräjien mielestä tuhatkin uutta ”ei-saamelaista jäsentä” tekisi tyhjäksi saamelaismääritelmän alkuperäisen tarkoituksen: suojata nykyisen saamenkielisen
väestön oikeuksia omaan kieleen ja omaleimaiseen kulttuuriperinteeseen, ja että väestön suurentuminen kymmenkertaiseksi suomenkielisellä ja suomalaistuneella väestöllä tarkoittaisi saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin hukkumista enemmistökulttuuriin.

Tämän oppaan kirjoittivat Pirita Näkkäläjärvi ja Heidi Vuomajoki.

Lisälukemista saamelaismääritelmästä:

Fáktalávvu: A Small Guide to the Sámi definition

Veli-Pekka Lehtola (2015) Saamelaiskiista (kirja PDF-muodossa)

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia: Saamelaismääritelmä

Yle 29.5.2013 Tiedeyhteisöltä vetoomus hallitukselle saamelaismääritelmästä

Yle 12.2.2014: Korpijaakko-Labba: Metsälappalaisia ei yksilötasolla esiinny asiakirjoissa missään

Yle 4.3.2014: Sammallahti: Verokirjojen lappalainen viittaa elinkeinoon, ei etnisiteettiin

Yle 15.10.2014: Inarinsaamelaisten yksityishenkilöiden adressin kerääjä puhuu asiasta ensimmäistä kertaa julkisuudessa

Yle 3.3.2015: Professorit yrittävät vielä vaikuttaa eduskuntaan saamelaismääritelmäasiassa

Yle 3.3.2015 Professorit Sammallahti ja Lehtola: Avoin kirje Suomen eduskunnalle saamelaismääritelmästä

Yle 25.5.2015: Voiko kansan identiteetin varastaa – tätä pohditaan nyt inarinsaamelaisessa yhteisössä

Yle 14.9.2015: ”Oikoo virheellisiä väitteitä” – Saamelaisnuorten yhdistys julkaisee vaalien alla tohtorin kirjoituksen saamelaisten oikeuksista

Yle 28.9.2015: Saamelaiskäräjät julkistaa ensimmäistä kertaa perustelunsa vaaliluettelonsta hylkäämisille

Yle 7.2.2018: ”Berliinin muurin kaltainen jako saman väestön keskuudessa” – Ylä-Lappia repivä kiista saamelaisuudesta odottaa yhä ratkaisuaan

Kaleva 25.1.2018: Kolumni: Näkkäläjärvi & Näkkäläjärvi: Saamelaismääritelmä on ratkaiseva saamen kansalle

Yle 11.12.2014: Näin Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien vaaliluettelot oikeasti toimivat

Oktavuohta.com: Kymmenen usein esitettyä kysymystä

Finlex: Laki Saamelaiskäräjistä

Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus