Tämä kirjoitus on ilmestynyt nimellä ”Kohti dekoloniaalia tulevaisuutta” Kukka Rannan ja Jaana Kannisen kirjan Vastatuuleen loppusanoina.
Suomeksi
Lapinkyläväen takaovi
Lapinkyläväki ja sen kannattajat vahvistavat vaikutustaan saamelaiskäräjillä saamelaiskäräjälain tarkoituksen vastaisesti.
Ns. lappalaiskriteeristä ja sen kohtaloista
Perustuslakivaliokunta poisti vuoden 1875 ulottuvuusrajoituksen saamelaiskäräjälain ns. lappalaiskriteeristä saamelaisten tahdon vastaisesti. Saamelaiskäräjät eivät nykymuotoista lappalaiskriteeriä halunneet.
Enontekiöstäkö Wounded Knee? (HS Tätä mieltä 21.1.1996 Marjatta Palismaa)
Muissa pohjoismaissa ei tunneta tällaista vimmaista halua tuhota pieni vähemmistö. Edesmenneen Marjatta Palismaan kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien sunnuntaiosastolla 21.1.1996. Kirjoitus on julkaistu Fáktalávvussa suomeksi ja englanniksi Palismaan tytärten luvalla.
Kielen vaihto ja kielen menetys
Kun esim. lapinkyläväki puhuu heitä kohdanneesta kielen menettämisestä, he rinnastavat harhaanjohtavasti 1700-luvulla tapahtuneen aktiivisen kielen vaihdon sotien jälkeen tapahtuneeseen kielen menettämiseen, vaikka kyseessä ovat peruspiirteiltään erilaiset prosessit.
Saamelaisnuorten ääni kuuluu saamelaiskeskusteluun – asuinpaikasta riippumatta
Viime aikoina mediassa on käyty paljon keskustelua saamelaisiin liittyvistä asioista, kuten saamelaismääritelmästä ja Jäämeren radasta. Kummankin keskustelun yhteydessä on julkisuudessa ihmetelty keskusteluun osallistuvia, saamelaisalueen ulkopuolella asuvia saamelaisnuoria. Keitä he oikein ovat?
Kari Kyrö ja saamelaismyytit
Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrö on julkisuudessa selvitellyt sitä, miksi hän pitää itseään saamelaisena vastoin saamelaisten yleistä käsitystä. Kyrö kuuluu niihin, jotka parin viime vuosikymmenen aikana ovat alkaneet kutsua itseään saamelaiseksi sillä perusteella, että heidän esivanhemmissaan on lappalaiselinkeinojen harjoittajaksi merkitty henkilö. Kari Kyrö on selvästi Inarin suomalaisia siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus on määrännyt hänet merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Gákti – sukujen puku
"Saamelaisen pukujaottelun perustana on suku. Saamelainen käyttää oman sukunsa gáktia. Gáktia ei voi valita vapaasti kaikista malleista, vaan suku määrittää mikä gákti kuuluu kellekin."
Mikä tekee saamelaisen?
Sen sijaan että kysyttäisiin kuka on saamelainen, niin kenties parempi kysymys kuitenkin olisi tässä kohtaa: mikä tekee saamelaisen? Lähtökohtana on se, että saamelaiset tunnistavat toisensa saamelaisiksi. Tähän tunnistamiseen saamelaisilla on omat, toimivat tapansa, jotka perustuvat muun muassa sukutietämykseen.
Keminsaame ei kuollut 1970-luvulla vaan 1700-luvun lopussa – Faktantarkistusta Suomenmaassa esitetyistä väitteistä
Suomenmaan artikkeli Koetut vääryydet ja pelko kielen ja kulttuurin menettämisestä ajavat ristiriitoihin – kuka on oikea saamelainen? sisältää lukuisia asiavirheitä, jotka koskevat mm. keminsaamea, aitoista löytyneitä vaatteita ja nk. mettälappalaisia. Virheitä oiotaan tässä artikkelissa.
