Kun esim. lapinkyläväki puhuu heitä kohdanneesta kielen menettämisestä, he rinnastavat harhaanjohtavasti 1700-luvulla tapahtuneen aktiivisen kielen vaihdon sotien jälkeen tapahtuneeseen kielen menettämiseen, vaikka kyseessä ovat peruspiirteiltään erilaiset prosessit.
Suomeksi
Saamelaisnuorten ääni kuuluu saamelaiskeskusteluun – asuinpaikasta riippumatta
Viime aikoina mediassa on käyty paljon keskustelua saamelaisiin liittyvistä asioista, kuten saamelaismääritelmästä ja Jäämeren radasta. Kummankin keskustelun yhteydessä on julkisuudessa ihmetelty keskusteluun osallistuvia, saamelaisalueen ulkopuolella asuvia saamelaisnuoria. Keitä he oikein ovat?
Kari Kyrö ja saamelaismyytit
Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrö on julkisuudessa selvitellyt sitä, miksi hän pitää itseään saamelaisena vastoin saamelaisten yleistä käsitystä. Kyrö kuuluu niihin, jotka parin viime vuosikymmenen aikana ovat alkaneet kutsua itseään saamelaiseksi sillä perusteella, että heidän esivanhemmissaan on lappalaiselinkeinojen harjoittajaksi merkitty henkilö. Kari Kyrö on selvästi Inarin suomalaisia siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus on määrännyt hänet merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Gákti – sukujen puku
"Saamelaisen pukujaottelun perustana on suku. Saamelainen käyttää oman sukunsa gáktia. Gáktia ei voi valita vapaasti kaikista malleista, vaan suku määrittää mikä gákti kuuluu kellekin."
Mikä tekee saamelaisen?
Sen sijaan että kysyttäisiin kuka on saamelainen, niin kenties parempi kysymys kuitenkin olisi tässä kohtaa: mikä tekee saamelaisen? Lähtökohtana on se, että saamelaiset tunnistavat toisensa saamelaisiksi. Tähän tunnistamiseen saamelaisilla on omat, toimivat tapansa, jotka perustuvat muun muassa sukutietämykseen.
Keminsaame ei kuollut 1970-luvulla vaan 1700-luvun lopussa – Faktantarkistusta Suomenmaassa esitetyistä väitteistä
Suomenmaan artikkeli Koetut vääryydet ja pelko kielen ja kulttuurin menettämisestä ajavat ristiriitoihin – kuka on oikea saamelainen? sisältää lukuisia asiavirheitä, jotka koskevat mm. keminsaamea, aitoista löytyneitä vaatteita ja nk. mettälappalaisia. Virheitä oiotaan tässä artikkelissa.
Vaientaminen ja disinformaatio uhkina saamelaisten sananvapaudelle Suomessa
Pirita Näkkäläjärven London School of Economicsin gradututkimuksen mukaan Suomessa on syytä olla huolissaan saamelaisten sananvapaudesta. Kvalitatiivisen tutkimuksen perusteella ei voi yleistää, mutta saamelaisten taiteilijoiden, aktivistien ja poliitikoiden haastatteluista nousi viisi saamelaisten sananvapautta Suomessa uhkaavaa ja kaventavaa teemaa: vaientaminen, alistaminen (mm. stereotypioin), delegitimisointi, disinformaatio ja epistemologinen tuho.
