Lapinkyläväki ja sen kannattajat vahvistavat vaikutustaan saamelaiskäräjillä saamelaiskäräjälain tarkoituksen vastaisesti.
Kirjoittaja: Sammal-Pekka
Ns. lappalaiskriteeristä ja sen kohtaloista
Perustuslakivaliokunta poisti vuoden 1875 ulottuvuusrajoituksen saamelaiskäräjälain ns. lappalaiskriteeristä saamelaisten tahdon vastaisesti. Saamelaiskäräjät eivät nykymuotoista lappalaiskriteeriä halunneet.
Enontekiö, a northern Wounded Knee? (Helsingin Sanomat 21 Jan 1996)
In the other Nordic countries there is no such thing as this frenzy to annihilate a small minority. By Marjatta Palismaa (translated by Pekka Sammallahti). Published in Helsingin Sanomat January 21st 1996. This letter to the editor by the late Marjatta Palismaa has been published in Fáktalávvu with a permission of her daughters.
Kielen vaihto ja kielen menetys
Kun esim. lapinkyläväki puhuu heitä kohdanneesta kielen menettämisestä, he rinnastavat harhaanjohtavasti 1700-luvulla tapahtuneen aktiivisen kielen vaihdon sotien jälkeen tapahtuneeseen kielen menettämiseen, vaikka kyseessä ovat peruspiirteiltään erilaiset prosessit.
Kari Kyrö ja saamelaismyytit
Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrö on julkisuudessa selvitellyt sitä, miksi hän pitää itseään saamelaisena vastoin saamelaisten yleistä käsitystä. Kyrö kuuluu niihin, jotka parin viime vuosikymmenen aikana ovat alkaneet kutsua itseään saamelaiseksi sillä perusteella, että heidän esivanhemmissaan on lappalaiselinkeinojen harjoittajaksi merkitty henkilö. Kari Kyrö on selvästi Inarin suomalaisia siitä huolimatta, että korkein hallinto-oikeus on määrännyt hänet merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Lapinkyläväki: saamelaisina esiintyviä suomalaisia
Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon on pyrkimässä ns. lapinkyläväki. Tässä tarkastellaan tuon väestöryhmän taustaa Inarissa ja väitettä, että lapinkyläväki ja inarinsaamelaiset kuuluisivat samaan kansaan.