Jávohuhttin ja disinformašuvdna áittan sámiid sátnefriijavuhtii Suomas

”Mii sápmelaččat, ja dat geain leat návccat searvat ságastallamiidda ja doallat sámiid perspektiivva ovdan, leat unnán. Jos mii jaskkodit vaššiságaid, fuotnuma dahje jávohuhttima dihte, nu de mii duššat.”

Ná dajai sápmelaš, gean jearahallen iežan London School of Economicsa MSc Dissertationa nappo magisttardutkamuša várás. Dát sitáhtta buktá oktii olles mu magisttardutkamuša bohtosa: Suomas gávdnojit sivat leat fuolas sámiid sátnefriijavuođas.

Tämä kirjoitus on ilmestynyt myös suomeksi.

Govva/kuva/photo: Marja Helander

Jearahallen geassit 2017 oktiibuot viđanuppelogi Suoma beale sámi artistta, aktivistta ja politihkkára, geat leat aktiivalaččat sámi servodatságastallamis sihke medias ja sosiála medias.

Kvalitatiivalaš dutkamuša vuođul ii sáhte generaliseret, muhto jearahallandutkamuš buktá ovdan temáid, mat váikkuhit sámiid vejolašvuođaide oažžut jienaset gullosii Suoma servodagas ja politihkalaš mearrádusaid dahkamis.

Vihtta áitaga sámiid sátnefriijavuhtii Suomas

Mu magisttardutkamuša boađus lei, ahte sámiid sátnefriijavuođa Suomas áitet jávohuhttin, soardin, delegitimiseren, disinformašuvdna ja epistemologalaš duššadeapmi.

Jávohuhttin dáhpáhuvvá ovdamearkan fasttes čálášeami, vaššiságaid, heađusteami, baldaleami, áitima ja deaddima bokte.

Soardimis geavahuvvojit dávjá stereotypiijat, maid maiddái media nanne.

Delegitimiseren dárkkuha, ahte sámiid jáhkkehahttivuohta biddjojuvvo gážaldatvulošin ja sámiin dolvojuvvo riekti hállat iežaset áššiid birra.

Jávohuhttima, soardima ja delegitimiserema lassin sámiid ovttaveardásaš vejolašvuođa váikkuhit Suoma servošis geahnohuhttet maiddái sámiid birra systemahtalaččat lebbejuvvon disinformašuvdna ja dat, ahte váldoálbmot ii ádde, ahte sámiin lea iežaset epistemologiija, máilmmigovva ja jurddašanvuohki.

Epistemologalaš duššadeapmi čujuha dasa mo kolonialisma lea duššadan eamiálbmogiid epistemologiijaid nappo diehtoipmárdusa, dábiid diehtit ja buvttadit dieđu. Epistemologalaš duššedeapmi joatkašuvvá ain suopmelaš servodaga struktuvrrain. Vaikke Suopma lea vuođđuduvvon suopmelaččaid ja sápmelaččaid eatnamiidda, nu suopmelaš servodat, skuvla ja media leat huksejuvvon dušše beare suopmelaš máilmmigova vuođul.

Sosiála media lea buktán čielgasit oidnosii erohusa suopmelaš ja sápmelaš máilmmigovaid gaskas. Dat buktá ruossalasvuođaid, mat sáhttet dagahit juobe vaššiságaid. Dat sáhttet álgit áibbas dábálaš ságastallanfáttáin, dego fakegávttiin. Jos váldoálbmogii gulli olmmoš ii ádde sámi kultuvrra eaktodáhtolaš njuolggadusaid, de son sáhttá suhttat ja reageret negatiivalaččat.

Gažaldat dásseárvosaš rivttiin ja ovttaveardásašvuođas

Magisttardutkamuša bohtosiid mearkkašupmi lea dat, ahte jávohuhttin, soardin, delegitimiseren, disinformašuvdna ja epistemologalaš duššadeapmi áitet sámiid vuoigatvuođa sátnefriijavuhtii – ovttaveardásaš álbmogin.

Buohkain, maid sámiin, galgá leat ovttaveardásaš, dásseávosaš vuoigatvuohta sátnefriijavuhtii. Giige ii galgga dárbbašit gillát vaššiságain.

Ovdamearkan vaššiságat, jávohuhttin ja soardin rihkkot dán dásseárvosaš vuoigatvuođa.

Jos olbmos ja álbmogis ii leat dievas sátnefriijavuohta, son ii beasa eallit dievaslaš eallima friija ja nu mo ieš lea válljen.

Eamiálbmogiid sátnefriijavuohta unnán dutkojuvvon

Eamiálbmogiid sátnefriijavuohta lea dutkojuvvon unnán. Eamiálbmotdutkamušas leat vuoruhuvvon iešmearridan- ja eananriekteáššit. Sávange, ahte mu magisttardutkamuš buktá ođđa perspektiivvaid eamiálbmotdutkamuššii.

Teorehtalaččat dehálamos lea, ahte gávdnen oktavuođa sátnefriijavuođateoriijaid ja eamiálbmogiid rivttiid gaskas ovttaveardásašvuođa, equality, bokte. Dasa stuorra inspirašuvdnan leamašan sámi professor Mattias Åhréna bargu ja lahkonanvuohki.

Empiralaččat dehálamos lea čalmmustahttit sámiid ja Suoma váldoálbmoga máilmmigova ja jurddašanvuogi erohusaid.

Olles eaŋgasgiel MSc Dissertationa nappo magisttarbarggu sáhttá lohkat PDF:n dán liŋkkas.

Pirita Näkkäläjärvi lea MSc Media and Communications (London School of Economics), gávpediehtágiid magisttar (Helssega gávpeallaskuvla) ja Jagi sápmelaš 2017. Näkkäläjärvi hálida giitit Suoma kulturruhtaráju ja C.V. Åkerlund foandda, mat leat dorjon su LSE-oahpuid ekonomalaččat.

Čálli lea juogádan magisttarbarggus bohtosiid álbmogiin njealji dáhpáhusas: Dáidaga ovddidanguovddáža historjádialogaeahket 10.1.2018 Helssegis (suomagillii); Skábmagovaid sátnefriijavuođapanela 27.1.2018 Anáris (eaŋgasgillii); logaldallan 28.1.2018 Sámi musea Siiddas Anáris (sámegillii) ja logaldallan 11.2.2018 Rikhardgáhta girjerádjosis Helsingissä (sámegillii).

Govva: Marja Helander