Lappalaš-tearpma birra ságastallojuvvo Suoma bealde olu danin, ahte dat lea oassi sámediggelága meroštallama, mii mearrida geat ožžot jienastit sámediggeválggain. Tearbma lea rahpan láhkii ráiggi, man bokte suopmelaččat figget Sámedikki jienastuslohkui.

Jos áigu čuovvut Suoma beale ságastallama sápmelačča meroštallamis, nu lea dehalaš dovdat ságastallama tearpma ‘lappalaš’ (lappalainen/lapp) birra.

Suoma sámediggelága mielde válgalogahallamii beassá, jos olmmoš ieš atná iežas sápmelažžan (nappo lea addán lobi merket iežas etnihkalas registtarii – nuppi máilmmisoađi vásáhusaid maŋná máilbmi lea hui dárki etnihkalaš registtariiguin), ja jos

1) son ieš dahje unnimustá okta su váhnemiin dahje ádjáin ja áhkuin lea oahppan sámegiela vuosttas giellan, dahje

2) son lea dakkár olbmo maŋisboahtti, guhte lea merkejuvvon duottar-, vuovde- dahje guolásteaddjilappalažžan eana-, vearroguoddin- dahje heaggagirjjis, dahje

3) unnimustá okta su váhnemiin lea merkejuvvon dahje livččii sáhttán merkejuvvot jienastanvuoiggalažžan Sámi parlamentta dahje Sámedikki válggain.

 

Suoma dilli spiehkasa Norgga ja Ruoŧa ektui

Suoma ng. sápmelašmeroštallan spiehkasa Norgga ja Ruoŧa ektui. Norgga ja Ruoŧa sámediggelágain ii leat sullasaš ng. lappalaščuokkis.

Suoma dilli spiehkasa maid dan dáfus, ahte maŋimuš sátni das gii váldojuvvo jienastuslohkui lea Suoma alimus hálddahusrievttis. (Suoma alimus hálddahusriekti dulko vel meroštallama áibbas iežas miela mielde. Dat gohčoduvvon ollislaš guorahallamin ja dan birra ferte čállit sierra čállosa maŋŋelappos.)

 

Lappalaš-doahpaga merken láhkii ii mannan nu mo galggai

Lea dehalaš áddet, ahte doaba lappalaš ii gártán sámediggeláhkii 1995 nu mo lei galgan.

Professor Veli-Pekka Lehtola čilge suomagiel girjjistis Sámeriidu (Saamelaiskiista, 2015 [pdf]), ahte sámediggelága ng. lappalaščuokkis galggai (ásahusa bokte) ráddjejuvvot olbmuide, geat ledje merkejuvvon lappalažžan jagis 1875 ja dan maŋŋá čállojuvvon dokumeanttaide, ja sin maŋisboahttiide.

Sivva lei dat, ahte lei dieđus, ahte olbmot, geat ledje merkejuvvon lappalažžan áššebáhpáriidda jagis 1875 ja dan maŋŋá, ledje sihkkarit etnihkalaččat sápmelaččat.

 

Lappalaščuokkis rabai láhkii ráiggi

Vuođđoláhkaváljagoddi goittotge sihkkastii jahkelogu 1875 eret láhkaevttohusas iige Sámedikkis jerrojuvvon mihkkege.

Dát rabai láhkii ráiggi, man bokte suopmelaččat besset figgat Sámedikki jienasteaddjin. (Čálán muhtin eará háve makkár ohcamušrávnjji ng. lappalaščuokkis lea dagahan.)

Sivvan dasa lea dat, ahte don dološ áššebáhpáriidda leat lappalažžan merkejuvvon maiddái dakkár olbmot, geat eai leat etnihkalaččat sápmelaččát.

Na mo dat lea vejolaš?

Dat lea vejolaš danin, ahte don dološ áššebáhpáriid doaba lappalaš čujuhii ealáhussii, ii etnisitehtii.

Dološ áššebáhpáriid doaba lappalaš čujuhii ealáhussii

Doaba lappalaš gávdno dološ áššebáhpáriin, dego Ruoŧa eana-, vearro- ja heaggagirjjiin. Dán oktavuođas doaba lappalaš lea áibbas neutrála riektehistoriija tearbma. Lappalaš lea čujuhan olbmo ealáhussii, nappo dasa, ahte son barggai ng. lappalašealáhusaiguin: bivddii, guolástii dahje barggai bohccuiguin, ja mávssii ng. lappalašvearu (lappskatt).

Dološ áššebáhpáriid lappalaš ii čujuhan etnisitehtii, daningo etnisitehtas ii lean mearkkasupmi virgeolbmuid doaimmaid dáfus.

Lassin, lappalaččaid, nappo lappalašealáhusaid hárjejeaddjiid joavkkus ledje sihke etnihkalaččat sámi olbmot ja etnihkalaččat suopmelaččat.

 

Lappalaš ja ođđaássi

Sáni lappalaš gánnehage veardádallat sániin ođđaássi (uudisasukas/nybyggare). Nugo lappalaččaidge joavkkus, nu maid ođđaássiid joavkkus ledje sihke etnihkalaččat sápmelaččat ja etnihkalaččát suopmelaččat.

Iešalddes lei nu, ahte 1600-logus Giema-Lappi-guovllus ii oba ožžonge hárjehit eará ealáhusaid go ng. lappalašealáhusaid. Ii lean lágalaš bargat maidege eará. Buohkat, maid guvlui fárren ođđa olbmot, merkejuvvojedje áššebáhpáriidda lappalažžan – ledje de sámit dahje látti olbmot.

1600-logu maŋŋá dilli goittotge rievddai. Lappalašealáhusaid harjeheaddjiid lassin bođii ođđa ealáhusjoavku, dálonealáhusaid hárjeheaddjit. Sii merkejuvvojedje ođđaássin.

Guktot tearpmat čujuhedje ain dušše ealáhusaide. Danin áibbas dološ áššebáhpáriid ii sáhte geavahit etnihkalaš meroštallama vuođđun.

 

Áiggiid mielde mearkkašupmi nuppástuvai

Ášši dahká váddásin dan, ahte áiggiid mielde sáni lappalaš mearkkašupmi lea nuppástuvvan.

1800-logus sátni lappalaš álggiiges čujuhit etnisitehtii, vaikke ovdal 1800-logu sátni lappalaš ii lean sáni sápmelaš synonyma.

Sivvan lei dat, ahte 1800-logus measta buot ng. lappalaččat ledje etnihkalaččat sápmelaččát. Lappalaš lei goittotge álo olggobeale olbmuid addin namahus sápmelaččaide. Sámit atne dan cielahansátnin.

 

Sápmelaččát leat álo gohčodan iežaset sápmelažžan

Sápmelaččát leat álo gohčodan iežaset sápmelažžan. Sápmelaš lea álo leamašan etnalaš namahus.

Sápmelaččaid iežas etnonyma ja iežasgiel sátni sápmelaš gávdno miehtá Sámi. Das gávdnojit variánttat iešguđet guovlluin Härjedalenis gitta Guoládatnjárgii. Dát muitala dan, ahte sierra sámi identitehta lea gávdnon Sámis unnimustá guokte jahkeduháha.

Loahpas lea buorre deattuhit vel dan, ahte sámiid áddejupmi iežaset etnalaš joavkkus ii leat goassege vuođđuduvvan áššebáhpáriidda iige áššebáhpáriid riektehistorjjálaš ja ealáhuslaš lappalašmerkejumiide.

Lappalainen viittaa henkilön elinkeinoon, ei kansallisuuteen

Čálli Pirita Näkkäläjärvi lea Jagi sápmelaš 2017. Gáldun lea geavahuvvon maid sámegiela ja -kultuvrra emeritusprofessor Pekka Sammallahti. Gova lea váldán Pentti Pieski.