Reagointia saamelaisten esittämään kritiikkiin – luku 1: SPR:n Kontti

Saamelaiset esittävät tarvittaessa kritiikkiä ei-saamelaisten tahojen sellaisesta toiminnasta, jossa saamelaiskulttuuria esitetään ja käytetään väärin ja saamelaisille haitallisella tavalla tai jossa saamelaisista muuten levitetään väärää tietoa. Tämän Reagointia saamelaisten esittämään kritiikkiin -tekstisarjan tarkoitus on tuoda esille kritisoitujen tahojen reaktioita ja näin luoda kuvaa siitä, millaista suhtautuminen saamelaisten esittämään kritiikkiin Suomessa on.

Julkaisin vajaa kuukausi sitten omassa blogissani artikkelin, jossa kerroin Joensuun Kontissa myynnissä olleista ”feikkisaamenlakeista”, pääasiassa saamelaismiehen perinteisiä lakkeja jäljittelevistä hatuista eli ns. neljän tuulen hatuista (teksti kokonaisuudessaan tämän artikkelin lopussa). Kontti on Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä kierrätystavarataloketju. Tekstissä kävin läpi syitä sille, miksi näiden hattujen myyminen on ”tyhmää” ja ongelmallista sekä sivusin samaan syssyyn loukkaantumisretoriikkaa ja muita vähättelyn keinoja, joita usein näkee käytettävän saamelaisia vastaan silloin kun saamelaiset esittävät kritiikkiä. Annoin tekstin tiedoksi SPR:n Kontille sosiaalisessa mediassa ja he reagoivat asiaan alle vuorokaudessa.

Usein reagointi tällaiseen kritiikkiin on vähättelevää, kyseenalaistavaa ja torjuvaa kuten olemme hiljattainkin nähneet mm. sulkapäähine-keskustelun yhteydessä, joka sai alkunsa näin. Mutta Kontti päätti reagoida toisin. He ilmoittivat Twitterissä minulle, että hatut on vedetty pois myynnistä Joensuun liikkeessä. Lisäksi he ottivat yhteyttä sähköpostitse ja kertoivat, että ketjuhallinto on tehnyt uuden linjauksen, jonka mukaan vastaavia tuotteita ei myydä jatkossa enää missään Kontissa. Yhteisestä sopimuksesta lisäsin tekstini loppuun seuraavan viestin Kontilta:

IMG_20171120_012223.png

Kontti osoitti ripeällä reagoinnillaan esimerkillistä vastuullisuutta. Uusi ketjuhallinnon tekemä linjaus kertoo halusta ottaa saamelaisnäkökulma ja -kulttuuri sekä saamelaisten asema ja oikeudet toiminnassa huomioon.

SPR ja sen alaisuudessa toimiva Kontti on toki erilainen toimija kuin vaikkapa tavanomaiset yritykset, jotka myyvät palveluja tai tuotteita ja käyttävät tässä saamelaiskulttuuria hyväksi. Kontti ei itse ole ostanut näitä saamen vaatteita jäljitteleviä tuotteita vaan on saanut ne lahjoituksina eikä Kontti tietenkään ole yrittänyt markkinoida itseään näiden tuotteiden kautta. Uusi linjaus ei siten sinänsä vaikuta Kontin toimintaan tai tulokseen käytännössä. Voisi siis ajatella, että Kontin uusi linjaus ei ole kovin merkittävä asia. Periaatteellisella tasolla on kuitenkin merkittävää, että SPR antaa näin selvän signaalin siitä, että alkuperäiskansan kulttuurin hyväksikäyttö ja kulttuurinen omiminen ei ole sopivaa, edes silloin kun yritetään tehdä hyvää.

Kontin reagointi on oiva esimerkki siitä, kuinka on mahdollista suhtautua saatuun kritiikkiin vakavasti ja sivuuttamatta tai torjumatta saamelaisnäkökulmaa sekä tehdä kritiikin ja sen punnitsemisen jälkeen korjausliike omaan toimintaansa.

Alla Hurinapaja-blogissani 31.10.2017 julkaistu teksti kokonaisuudessaan.

Kontti ja feikkisaamenlakit

Kävin eilen Joensuun Kontissa, joka on osa Suomen Punaisen Ristin ylläpitämää kierrätystavarataloketjua. Se on itse asiassa lempparikirppikseni Joensuussa, mihin vaikuttaa varmasti se, että olen fanittanut SPR:ä jo ainakin pari vuosikymmentä ellen pidempäänkin.  Punainen Risti (ja Punainen Puolikuu) tekee mittaamattoman arvokasta työtä ja tunnen suurta arvostusta SPR:ä sekä kaikkia niitä kohtaan, jotka osallistuvat järjestön tärkeään työhön ja koen, että SPR on ”minunkin oma”. Pidän Suomen Punaista Ristiä myös yhtenä meidän luotettavimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä, jonka arvot ja toiminta kestävät eettisen tarkastelun hyvin.

Ehkäpä juuri tämän takia tunnen tarvetta puuttua erääseen epäkohtaan, jonka havaitsin eilisellä käynnilläni Kontissa. Liikkeessä oli nimittäin myynnissä neljä turisti-/pilailupuotihattua, jotka yrittivät imitoida saamelaisten perinteiseen vaatetukseen kuuluvia lakkeja. Kolme näistä hatuista oli miesten mallia (vaikkakin kaksi niistä oli Kontissa merkitty naisten asusteiksi) ja yksi naisten mallia. Näiden lisäksi oli vielä joku erikoisen mallinen, lääkärin tai hoitajan suojapäähinettä muistuttava nauhoin koristeltu ”lakki” (siis se sellainen suojapäähine, mitä käytetään esimerkiksi leikkaussalissa).

Näin ensiksi miesten puolella kuvassa alimpana olevan sini-mustan hatun (joka oli tehty verkkarihousukankaasta!) ja ensimmäinen reaktioni oli, että minun on pakko ostaa se pois, jotta kukaan muu ei sitä vain keksi ostaa ja käyttää. Kävelin hattu kourassa naisten puolelle ja sieltä silmilleni lävähti vielä neljä muuta hattua. Tässä vaiheessa lannistuin ja vein sini-mustan hatun paikoilleen.  Ja sinne ne hatut jäi nököttämään, Kontin hyllyyn (ja toivottavasti nököttävätkin siellä hamaan loppuun asti eivätkä päädy kenenkään käyttöön).

En ole aiemmin nähnyt Kontissa feikkilakkeja tai -pukuja ja koska juuri oli Halloween, väistämättäkin kävi mielessä, että onko Kontissa ajateltu niille olevan menekkiä sen takia juuri nyt. Ei onneksi ollut ollut, tosin en voi tietää onko näitä hattuja ollut myynnissä muitakin kuin nämä mitä näin. (Myöhempi lisäys: Näin 1.11 ilmestyneessä paikallislehti Karjalan Heilissä kuvan joensuulaisesta miehestä, jolla haastattelun aikana oli päässään tällainen hattu. Mielenkiintoinen sattuma. Vai lieneekö sattumaa ollenkaan?)

No miksi se sitten on niin tyhmää, että Kontti näitä käytettyjä (tai ainakin ei-uusia) hattuja myy ja pitääkö nyt taas ”loukkaantua” ja ”pahoittaa mielensä” ja sehän on ”vain vaate” ja eikö nyt varmasti olisi jotain ”oikeaa” ongelmaa, josta puhua?

Kyse ei ole loukkaantumisesta tai mielipahasta. Kyse ei myöskään ole ”vain vaatteesta”.

Kyse on siitä, että saamelaista (tapa)kulttuuria tuntemattomat (ja välillä siitä viis veisaavat) ottavat käyttöönsä saamelaisille tärkeitä merkityksiä sisältäviä kulttuurisia symboleja ja esittävät saamelaiskulttuuria tavalla, joka vääristää sitä ja luo virheellisiä mielikuvia, jotka sitten jäävät elämään saamelaisista tietämättömän valtakulttuurin pariin.

Kyse on siitä, että vallitseva asenneilmapiiri on myrkyllisen vahingollinen saamelaisille. Se asenneilmapiiri, joka sallii valtakulttuuriin nähden alisteisessa asemassa olevan ja jatkuvaan olemassaolonsa, elämäntapansa ja kulttuurinsa puolesta taisteluun pakotetun piskuisen alkuperäiskansan läpi sukupolvien vaalitun ja merkityksellisen kulttuurisen pääoman valjastamisen valtakulttuurin hyväksi. On vahingollista, että valtakulttuurin voidessa poimia alkuperäiskansojen kulttuureista ”hauskoja”, ”eksoottisia” tai ”myyviä” elementtejä omaksi huvikseen, se on samaan aikaan samojen elementtien takia pilkannut, alistanut, käyttänyt väkivaltaa ja yrittänyt pakkosulauttaa nämä alkuperäiskansat valtakulttuuriin (puhun tässä siis muistakin kuin saamelaisista, katso mm. vastikään vellonut, Miss Helsinki -organisaation toiminnasta alkanut sulkapäähine-keskustelu).

Kyse on epäkohtien esiintuomisesta ja käytäntöjen kyseenalaistamisesta. On selvää, että ongelmia on eri suuruusluokkaa. Se, että SPR myy kierrätystavaratalossaan saamelaiskulttuuria rienaavaa ja vahingoittavaa materiaalia on tässä hetkessä pienempi ongelma kuin vaikkapa se humanitäärinen kriisi, jonka keskellä Punainen Risti yrittää auttaa ihmisiä. Silti, tämäkin on oikea ongelma ja siitä pitää puhua.

SPR:n Kontin toiminta tässä kohtaa kertoo siitä, että tässä maassa hyväntekijätkään eivät tiedä eivätkä ymmärrä sitä, että saamelaisilta on väkipakolla yritetty viedä oma identiteetti ja kulttuuri ja riisua saamelaiset omista kulttuurisista elementeistään – samaan aikaan kun suomalainen on voinut ottaa näitä kulttuurisia elementtejä omaan käyttöönsä silloin kun huvittaa mm. matkailun edistämiseksi. Ei ymmärretä sitä, että samaan aikaan kun suomalainen laittaa, milloin mistäkin syystä, saamenpukua muistuttavan asun päälleen eikä hänen tarvitse huolehtia sen seurauksista, saamelainen kohtaa edelleen tänäkin päivänä huutelua ja häpäisyä kävellessään kaduilla saamenpuku – hänelle se kaikkein merkittävin ja rakkain vaate – päällään. Saamelaiskulttuurin hyväksikäyttö vaikuttaa saamelaisten elämään ja mahdollisuuksiin harjoittaa, säilyttää ja kehittää omaa kulttuuriaan omilla ehdoillaan, ilman, että sitä vääristetään ja hämärretään.

Tämä on oikea ongelma myös suomalaisille. Suomalainen koululaitos jättää systemaattisesti kertomatta saamelaisista ja saamelaisten kohtaamasta sorrosta etenkin viime vuosisadalla (ja jota toisaalta harjoitetaan vieläkin, katso mm. ILO 169 -sopimuksen tila, Metsähallituslaki, Tenon kalastussopimus, itsemääräämisoikeuden loukkaukset) ja siitä, kuinka kaikki tämä vaikuttaa tänäkin päivänä saamelaisten elämään. Tämä luo todellisen aukon suomalaisten sivistykseen ja osaltaan aiheuttaa sen, että suomalainen voi vahingoittaa tietämättömyyttään ja ymmärtämättömyyttään saamelaisia vaikka se ei olisi ollenkaan hänen tarkoituksensa.

Eli se, että saamelaiset tuovat näitäkin – saamelaiskulttuuria ja historiaa tuntemattomista välillä varmasti vähäpätöisiltäkin tuntuvia – ongelmia esille ja kyseenalaistaa valtakulttuurin toimintaa, auttaa myös suomalaisia saavuttamaan sellaisen osan historiastaan, josta he eivät ole välttämättä olleet tietoisiakaan ja kenties sen valossa voivat saada uusia ahaa-elämyksiä niin omasta kansastaan ja historiastaan kuin saamelaisistakin. Eikö olekin veikeää, että se, että tässä moitin SPR:ä feikkisaamenlakkien myymisestä voi auttaa saamelaisten lisäksi myös suomalaisia? Kuulostaa ihan win-win-sitjueisööniltä, eikö vain!

Kyse ei siis ole loukkaantumisesta tai mielipahasta, tai ”vain vaatteesta”. Kyse on epäkohdasta, joka nivoutuu osaksi isoa, ongelmallista ja raskasta vyyhtiä, joka puolestaan tosiasiallisesti vaikuttaa saamelaisten elämään, yhteiskunnalliseen asemaan ja oikeuteen omaan kulttuuriinsa.

Olen täysin kierrätyksen kannalla ja ymmärrän, että SPR tarvitsee kaikki roposet mitä sen on mahdollista saada. Ja tästä tapauksesta huolimatta Punaisella Ristillä on tukeni jatkossakin. Toivon tietysti, että jonain päivänä SPR (muiden mukana) pohtii huolellisesti sitä, että onko sille aivan tarpeellista myydä eteenpäin jotain, mikä osaltaan ylläpitää ja edesauttaa saamelaisten ja saamelaisen kulttuurin ahdinkoa – ja pohdinnan päätteeksi ehkä asettuu vuorostaan tukemaan minua, meitä saamelaisia.

P.S. Luotettavaa ja oikeaa tietoa Suomessa asuvien saamelaisten saamenpuvuista ja niiden ominaisuuksista saa Sámi Duodji ry:n vuonna 2010 ilmestyneestä kirjasta Suomen saamelaispuvut (kirja on tosin mielestäni vähän tyhmästi nimetty, sillä ei ne puvut ole ”Suomen” vaikka toki on sujuvampaa lyhentää asia tuohon muotoon). Kirjassa on esitelty Suomessa esiintyvien saamenpukujen kesä- ja talviversiot perinteisissä muodoissaan ja kuvien kautta voi vertailla eri alueiden vaatetusta suhteessa toisiinsa sekä suhteessa julkisuudessa tämän tästä liikkuviin kuviin jäljitelmävaatteista. Toivottavasti nämä samat tiedot ja paljon muuta saamenpukuasiaa saadaan joskus kootusti myös nettiin kaikkien ulottuville.

HOX! Kontti reagoi asiaan rivakasti ja tänään 1.11. Kontista viestitettiinkin minulle seuraavaa:

Lakit on vedetty pois myynnistä Joensuun Kontissa. Pahoittelemme tapahtunutta. Kontin ketjuhallinto on myös linjannut, että vastaavia tuotteita ei myydä muissakaan Konteissa. Olemme otettuja siitä, kuinka kerrot arvostavasi Punaista Ristiä ja järjestön tekemää avustustyötä. Toivomme, että asioit hyvillä mielin jatkossakin Joensuun Kontissa!

Kiitän Konttia lämpimästi esimerkillisestä ja vastuullisesta toiminnasta ja uuden linjauksen käyttöönottamisesta! Olen suunnattoman ilahtunut!

***

Kirjoittaja Heidi Vuomajoki on työkyvyttömyyseläkkeellä oleva pohtija, hänen työ- ja koulutustaustansa on turvallisuusalalta. Heidi kirjoittaa Hurinapaja-blogia.

Artikkelin jakokuva: Pentti Pieski. Muut kuvat: Heidi Vuomajoki.